Aurinko laskee lintutornien taakse.
Kuin kaislikko pudottaisi savukkeen
nukahtaneen sormista.
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
Me haluamme
Me haluamme
kääriytyä lehtien vihreään
nukkua luonnossa kuin toukat
joista ei koskaan tullut perhosia.
kääriytyä lehtien vihreään
nukkua luonnossa kuin toukat
joista ei koskaan tullut perhosia.
Enää ei ole kiirettä
Enää ei ole kiirettä
ampiaiset ovat tehneet pesänsä
levy soitettu loppuun
spliffi poltettu.
Aurinko hieroo niskaa
vierailla
lämpimillä sormilla
me etsimme Ajatusta
paarman siivistä.
Mikään kivi ei ole liian pieni käännettäväksi
puut kasvaneet
osaksi metsää
koskaan sitä haluamatta.
ampiaiset ovat tehneet pesänsä
levy soitettu loppuun
spliffi poltettu.
Aurinko hieroo niskaa
vierailla
lämpimillä sormilla
me etsimme Ajatusta
paarman siivistä.
Mikään kivi ei ole liian pieni käännettäväksi
puut kasvaneet
osaksi metsää
koskaan sitä haluamatta.
Rakkaus
Rakkaus
tietää sanomattakin.
Vapaus
etsiä tyhjästä.
Ruoka
repiä hampailla makkarapakettia auki.
Runo
rakentaa ajatuksista taloa.
tietää sanomattakin.
Vapaus
etsiä tyhjästä.
Ruoka
repiä hampailla makkarapakettia auki.
Runo
rakentaa ajatuksista taloa.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
On minullakin ollut hetkeni
On minullakin ollut hetkeni
vaikka monessa yhteiskunnassa olisin
paksuinta pohjasakkaa
koiranpaskaa
joka tarttuu kuumana kesäpäivänä
kengänpohjiin
huonon päivän päätteksi
jollain sivukujan asvaltilla
turhautunut duunari istahtaa portaille
raapii otsa hiessä sitä irti tikulla
ja ymmärtää tarvitsevansa kylmän
oluen
tai kaksikin
jaksaakseen tanssin loppuun asti.
Minullakin on ollut hetkeni
sitä ei välttämättä uskoisi
kun nyt istun tässä kohmelossa
ihmiset kysyvät miksi näytät
väsyneeltä
ja onko kaikki kunnossa
minä vain pohdiskelen
sanon heille
ja katselen oikeaa työntekoa
kuinka eläkkeellä oleva timpuri,
anoppi ja vaimoni isäpuoli
rakentavat taloon uutta huonetta
polttelen mahakkaana savukkeita
28-vuotiaana tunnen olevani heikommassa
jamassa kuin nuo
jotka ovat jo ehtoon puolella
en osaa enää innostua
pystyn samaistumaan vain perheen
mustaan cokkeriin
joka yskii vaivalloisena
ja nuuskii vainoharhaisena ruokakuppia
luultavasti hänellä on meistä
vähiten aikaa jäljellä
ehkä vain tämä kesä
jonka aion käyttää lukemalla kirjoja
sellaisista jotka ovat istuneet pitkiä
iltoja
painineet kuoleman kanssa
mutta uskokaa kun sanon
on minullakin ollut hetkeni.
Olen muutaman kerran elämässäni
onnistunut lausumaan kuolemattomia
laineja
sellaisia kuin huonoissa
pornoelokuvissa
kaivanut rippipuvun housuista
terhakan nuoren miehen pampun
ja viettänyt laatuaikaa
saunanlauteilla
kahden tytön kanssa
he ovat nähneet minussa lupauksen
tulevasta
päättymättömästä kesästä
kylmistä hedelmäviineistä
kuolemattomuudesta.
Olen istunut puistoissa
ystävieni kanssa
hyppinyt autojen katoilla
puhkonut punakahvaisella Moralla
renkaita
heittänyt tukkeja ikkunoiden läpi
nähnyt kuinka skeittilauta kumahtaa
onttona selkään
ja R-kioskin edessä pummataan verisenä kessua
kun ajatus narkkarilta pöllityistä
stereoista
on tuntunut puuhapussin jälkeen
fiksulta.
Monessa yhteiskunnassa olisin, ja
varmasti olenkin
roskaa, arvotonta, turhaa,
selkärangatonta ihmishyytelöä
Stalin olisi lähettänyt minut
välittömästi Siperiaan
Hitler heittänyt kammioon
ja monet muut hirmuhallitsijat
olisivat keksineet vielä jotain paljon
kauheampaa
sillä minusta on kovin harvoille
mitään iloa
en tuota rahaa, luo työpaikkoja, keksi
ratkaisuja,
mutta yhdessä asiassa olen heitä
kaikkia edelle
anoppia, timpuria, vaimoni isäpuolta,
Stalinia ja Hitleriä
jopa niitä kahta nuorta tyttöä
jotka luultavasti katuvat yhteistä
lemmentekoa
toisin kuin minä.
Olen oivaltanut itse
ennen muiden nasevia huomiota ja turhan
tärkeitä kommentteja
kuka olen
ja mitä olen siitä mieltä
se tekee minusta koskemattoman
ja sanon sen vielä kerran
on minullakin ollut hetkeni.
Tiedän että kuolevalla koirallakin on
paikkansa
kujeensa
halu piilottaa keppejä metsään
jotain olen sentään minäkin oppinut
ymmärtänyt ettei kukaan meistä saa
valmiiksi viimeistä runoa
taloa
josta puuttuu aina
se yksi huone.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)